Kadmium-tietopaketti korunkäyttäjille

Sain ensimmäisen kysymyksen Kultasepän Päiväkirjat Facebook-sivulla toukokuussa 2016 yksityisviestinä. Aiheena oli kadmium ja kysymys kuului lyhykäisyydessään: “Olisiko tietoa kadmiumvapaista juotteista?”

Kysyjä oli koruntekijä ja tekemässä itselleen koruvalmistukseen kadmiumvapaita hopea- ja kultajuotteita. Ammattiopin kirjasta hän oli asiaa jo tutkinut. Lupasin tutkia asiaa, koska homma alkoi kiinnostaa minuakin. Jos totta puhutaan, en ollut kuullutkaan aikaisemmin kadmiumista.

Höyryjä juotettaessa

Juotettaessa syntyy jonkinlaisia höyryjä ja nämä olisi hyvä tuulettaa tai imeä poispäin itsestä. Jotain tämänsuuntaista taidettiin koulussakin sanoa alkuun. Eli ehkäpä juotoshuurujen välttelyssä on jotain perää. Koulussa kyllä tuntuu, että naama on ihan suoraan siinä juotospisteen yläpuolella välillä. Täytyykin koittaa pitää päätä hieman sivummalla tästä eteenpäin.

Jos käytät tai myyt koruja, lue tämä artikkeli loppuun asti. Tässä on hyvää tietoutta meille kaikille kadmiumista, sekä korunkäyttäjän että -tekijän näkökulmasta.

Kadmium

• ympäristölle haitallinen
• myrkyllinen metalli
• kerääntyy maksaan ja munuaisiin
• aiheuttaa syöpää
• sulaa 321°C

Kadmium on siis ikävä aine ja sitä kerääntyy munuaisiin koko elämän ajan. Keuhkot ovat sen toinen pääkohde. Kadmiumia käytetään mm. väriaineena, metallin galvanoinnissa, pattereissa, laakereissa, akuissa, tupakassa jne. Se sulaa ja kiehuu matalissa lämpötiloissa ja juuri tämän takia sitä on käytetty koruteollisuuden metalleissa ja juotteissa.

Kultasepän aineoppi ja ammattikemiakirja

Ammattiopin kirjassa, jota käytämme koulussa, on ihan reseptejä kullan ja juotteiden seostamiseen itse ja osa näistä resepteistä todella sisältää kadmiumia. Eihän näitä toivottavasti kukaan enää käytä, mutta näyttää sen, että aikaisemmin sitä on kyllä käytetty. Kirja on kirjoitettu vuonna 2005 ja oman kirjani painos on vuodelta 2011.

Käyttö sallittua

Yleisesti luullaan, että kadmiumin käyttö on jo kokonaan kielletty, mutta se on edelleen sallittua, mutta vain hyvin pienissä määrin.

Väriä kultaan

Kadmiumia on käytetty myös kullan värjäämiseen ja sävyttämiseen.

Juotteissa, miksi?

Jos esimerkiksi korussa on kolme eri kerroilla tehtävää juotosta ja seppä haluaa, että aikaisemmat juotokset ei lähde sulamaan, kun korua kootaan vaiheittain, niin voi käyttää aina matalammassa lämpötilassa sulavaa juotetta työn edetessä. Joten mitä helpommin sulavaa juote on ollut, sitä enemmän juotteessa on todennäköisesti käytetty kadmiumia.

Kadmiumvapaa juoteresepti

Tavasin ammattiopin kirjaa läpi ja etsin kysyjälle juotereseptejä, joissa ei olisi kadmiumia. Ammatiopin kirjassa sivulla 81, löytyykin hopealle kadmiumvapaa juote. Tämä oli jäänyt kysyjältä huomaamatta. Olkaa hyvä 🙂 .

Mutta kultajuotteissa oli kaikissa kadmiumia. Sivulla 64 oli resepti, jossa oli yhtenä osana AGA610 ainetta, mutta ei kadmiumia. Luulin jo löytäneeni etsimäni, mutta heti seuraavalla sivulla kerrottiin, että tämä AGA160 koostuu hopeasta, kuparista, sinkistä ja kadmiumista. Jos minulle joskus tulee vastaan kadmiumvapaa kultajuoteresepti, ilmoittelen asiasta.

Ainakin yksi fiksu EU-laki

10.12.2011 tuli voimaan laki jonka mukaan kadmiumia saa olla korussa 0,01 painoprosenttia. Asetukset eivät rajoita tätä ennen liikkeelle laskettuja koruja. Nykyään käytön pitäisi olla siis olematonta ja aikaisemmin, no, kukin seppä omalla tavallaan koostanut metallinsa, hieman on enemmän saattanut olla kadmiumia joukossa.

Vanhojen korujen jälleensulatus

Eli, kultasepät jotka sulattelee näitä vanhempia metalleja ja juotteita, ja tekee niistä edelleen omia valuja ja koruja, käsittelee mahdollisesti kadmiumia enemmän. Pitkää uraa tehnyt seppä voi mittauttaa verikokeella kadmiumarvonsa. Nykyään ei käytännössä pitäisi olla seurannalle tarvetta, mutta ihan vinkkinä koruntekijöille tämmöinenkin tieto.

Laki voimassa, mitäs nyt?

Kun laki tuli voimaan 10.12.2011, ei kultasepiltä samana päivänä Suomessa mennyt varastossa olevat juotteet ja jalometallit roskiin tai teolliseen puhdistukseen, kyllähän ne on käytetty pois. Jälleenmyyjät ovat myyneet vuosikausia liikkeissä olevia koruja. Voisi kuvitella että 2013 vuosileimatuissa ja sitä tuoreemmissa koruissa alkaa olla kadmium arvot yleisesti ottaen parempaan suuntaan menossa.

Muissa maissa

Suomeen tulee yksityisille ihmisille ja yrityksille ulkomailta todennäköisesti joka päivä koruja nettitilauksina maista, joissa ei ole tämmöisiä hienoja EU-lakeja säädetty kadmiumista. Tavalliset koruja käyttävät ihmiset eivät varmaan osaa ajatellakaan, että tilatut ja käytetyt korut saattaisivat periaatteessa myrkyttää käyttäjäänsä, vaikka jalometallin pitoisuudet ja leimat olisivatkin kunnossa.

Jokaisen tulisi tietää

Tästä asiastahan voisi tehdä oikeastaan positiivisen myyntivaltin, jos koruja myisi. Todellisuudessa tämmöisiä negatiivisia asioita ei tuoda kuluttajille esille lainkaan, eikä periaatteessa nykyään Suomessa tarvitsekaan. Kadmiumin käyttö on rajoitettu käytännössä pois. Ehkä edelleen kannattaa kuitenkin olla tarkkana, mistä kojusta ja mistä maista koruja ostaa ja tilailee. Korut usein kuitenkin ovat käyttäjällään koko ajan ihokosketuksessa.

Myyjille ja sepille

Jos ostava asiakas kysyy, että onko korun metallissa tai juotteessa käytetty kadmiumia, ei myyjän tai sepän naamalle saa syntyä tietämättömän hämmentynyt kysyvä ilme. Tämä asia on hyvä tietää. Eihän tämä mikään mörkö ole, nykyään ainakaan.

Varmistus tukkurilta

Kysäsin alan tukkuliikeestä, johon olin ollut yhteydessä, kadmiumin käytöstä. Vastaus oli nopea ja aivan kuten olin odottanutkin.

Lejeerinki, eli jalometalliseos

Itse en ole aikaisemmin osannut ajatellakaan että kultaan, hopeaan ja vähemmän jaloihinkin metalleihin saatetaan seostaa muita aineita mukaan. 750%. 18k kulta, 585%. 14k kulta, 925%. sterling hopea on ollut aikaisemmin minulle vaan sitä itseään, kultaa ja hopeaa. Nyt olen sitten oppinut ja ymmärtänyt, että kun haluttu ja leimattava jalometalliosuus on täynnä, voi loppuosa olla kooste muita metalleja. Kooste voi olla metalleja, mitä nyt on ollut saatavilla tai tarkka määrä tiettyjä metalleja juuri oikean kullan värin tai muun ominaisuuden saavuttamiseksi.

Osa näistä metalleista on saattanut olla vaarallisia ja osa vähemmän vaarallisia. Jos käytetty korumetalli ei ole edes leimattavaa jalometallia, saattaa ei haluttujen metallien osuus olla yllättävän suuri, esimerkiksi ulkomailta ostettaessa.

Korujen tilaaminen ulkomailta, hyvä idea?

Vuonna 2012 tulli testasi koruja kadmiumin osalta ja asiasta raportoi Tukes. Uusi laki oli ollut voimassa vuoden ja haluttiin tutkia missä mennään. Alla lyhyt lainaus tekstistä.

Maahantuontia valvoessaan Tulli on löytänyt epäjalojen korujen testeissä parikymmentä korua, joissa on ollut sallittua enemmän kadmiumia. Sitä on ollut erityisesti Kiinasta tulleiden korujen metalliosissa, kuten sormuksen materiaalissa tai kaula- ja korvakorujen riippuvissa osissa. Pitoisuudet ovat olleet hyvin suuria, useita kymmeniä prosentteja, enimmillään jopa 90 %.

Hupsis, ei olisi oma kullannuppu tyytyväinen, jos tietäisi, että oma lempparikoru, jota pidetään aamusta iltaan, onkin 90% myrkkyä. Siis oikeeasti, 90%!? Tässä taas näkyy, että kaikki ihmiset eivät vaan kertakaikkiaan välitä muusta kuin rahasta.

Nyt tiedät enemmän

Toivottavasti tästä artikkelista joku saa edes hieman tietoa ja vinkkiä tai ehkäpä uutta ajatusmallia ja varovaisuutta korujen ostamiseen ulkomailta.

Jos uskot, että tämän artikkelin tiedoista olisi kaverinkin hyvä tietää, jaa se allaolevilla painikkeilla sosiaaliseen mediaan.

Lähteet

Vaissi Pekka & Huovinen Hannu. 2011. Kultasepän aineoppi ja ammattikemia s. 81, 198-201. Tampere: Opetushallitus.

http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/5Jalometallituotteet/Koruissa-liikaa-kadmiumia/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kadmium

https://en.wikipedia.org/wiki/Cadmium