Johan sitä tuli koulun alkua odotettua ja niin se vain ensimmäinen päivä lopulta koitti. Meinasi kyllä tulla ongelma, kun lääkäri pisti magneettikuvaan juuri koulun ekalle viikolle ja halusin ehdottomasti olla ensimmäiset päivät koulussa. Sain ajan lopulta siirrettyä, kun huomasivat että ihan tosissaan haluan kouluunkin. Melkosia vekottimia ovat nämä. Sain kuunnella kuulosuojaimista radiota sen aikaa kun olin tuupelossa sisällä. Laite piti todella kovaa ääntä.
Koulu alkaa
Kaikesta huolimatta pari päivää magneetin jälkeen sitä sitten asteltiin jo opiskelijana kouluun ja uutta elämänvaihetta aloittamaan. Osaston ovesta sisään astuessani ajattelin, että jaahas, tässä projektissa meneekin monta vuotta. Jotenkin tajusin siinä kohtaa, että ei tämä ihan pikajuttu sitten olekaan.
Opettajat pitivät tervetulopuheet ja kierrettiin paikkoja tutorin kanssa. Ruokalassa oli selvät sävelet erikoisruokavalioisille ja keittiö otti tiedot ylös jatkoa varten. Taisi olla muutama muukin minun lisäkseni.
Työpisteet luokassa
Työpisteet saimme sattumanvaraisesti. Tämä oli järjestetty siten, että jokainen valitsi sokkona punaisen numerolapun ja vastaava numero piti sitten etsiä luokan työpisteistä.
Työpiste on isohko pöytä, jossa on viilaustuki, jolla tehdään suurin osa töistä. Alla on eri levyjä, joihin tippuu sahauspurut ja palat työstettäessä. Hopea on tietysti senverran kallista, että kannattaa ottaa kaikki talteen. Omat työkalut on lukitussa kaapissa, jossa on 4 vetolaatikkoa kaikille omille työkaluille ja tavaroille.
Työkalut
Sitten kuitattiin työkalut, kuittaus alkoi siten, että omasta kaapista otettiin ulos kaikki mitä löytyi ja levitettiin pöydälle. Osaa työkaluista en tunnistanut ja nimetkin oli erikoisia. Yksitellen käytiin kaikki kuitenkin läpi ja listasimme ylös mitä löytyy ja mitä täydennetään myöhemmin.
.
Fiilikset
Opettajan puheista jäi päällimmäisinä mieleen, että yrittäjinä kädentaitajat loppupeleissä harvoin kilpailevat keskenään, vaan saattavat tehdä yhteistyötäkin ja että kotimaisella käsityöllä ei markkinoita pystytä täyttämään. Yrittäjyyden mahdollisuutta aletaan näköjään heti ajamaan sisään, onhan ala nähtävästi pitkälle pikku pajoihin suuntautuva. Kaikki opettajat ovat toimineet yrittäjinä alalla pitkään, joten tuntuvat tietävän mistä puhuvat.
Hyvä, positiivinen ja inspiroitunut fiilis jäi päivästä. Leppoisa viiden tunnin päivä ja paikalla oli vaan meitä ekaluokkalaisia, niin taisi olla vielä hieman rauhallisempaa. Normaalisti on kakkoset, kolmoset ja myös ammattitutkintolaiset osastolla.
Kunpa pian pääsisi jo tekemään!
Vastaa